• Ilmainen vuorotteluvapaa opas •

Lue opas ja vältä yleisimmät virheet

Mikä on vuorotteluvapaa?

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Sisällysluettelo

Vuorotteluvapaa tarjoaa

  • työntekijälle mahdollisuuden pitempiaikaiseen vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla, esimerkiksi opiskeluun, lasten ja muiden omaisten hoitoon taikka lepoon ja harrastuksiin,
  • työttömälle (sijaiselle) mahdollisuuden määräaikaisen palvelussuhteen avulla ylläpitää ja kehittää työtaitoja sekä parantaa mahdollisuuksiaan sijoittua työmarkkinoille,
  • työnantajalle uusien työntekijöiden rekrytointikanavan sekä mahdollisuuden saada joustavuutta ja uutta osaamista työyhteisöön.

Vuorotteluvapaan edellytykset

  • Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava työsuhteessa tai virkasuhteessa taikka siihen verrattavassa palvelussuhteessa.
  • Vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työ aikansa on oltava yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.
  • Päätoiminen yrittäjä ei voi jäädä vuorotteluvapaalle.
  • Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan eläkkeelle.
  • Vuorotteluvapaalle jäävän yläikära ja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
  • Vuorotteluvapaalle jäävän on hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista otettava yhteyttä TE-toimistoon vuorotteluvapaan edellytysten selvittämiseksi.

Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista ja että hän on tosiasiallisesti myös tehnyt sanottuna aikana kokoaikatyötä.

Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon 13 kuukauden työssäoloaikaa laskettaessa.

Vuorottelusopimus ja sijaisen palkkaamista koskeva sopimus

Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta kirjallisella vuorottelusopimuksen. LATAA LOMAKEPOHJA MS WORD MUODOSSA.

vuorotteluvapaa

Sopimuksessa on mainittava, milloin vuorotteluvapaa alkaa ja päättyy. Vuorottelusopimusta tehdään kolme saman sisältöistä kappaletta, jotka työnantaja ja työntekijä allekirjoittavat. Yksi kappale vuo rottelusopimusta on TE-toimistoa varten. Vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistoon hyvissä ajoin ennen vuorotte luvapaan alkamista ja sijaisen työsopimus, määräyskirja tai muu luotettava selvitys sijai sen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi viipymättä vuorotteluvapaan alkamisen jäl keen. Vastaavat selvitykset on toimitettava TE-toimistoon myös vuorotteluvapaata pidennettäessä.

TYÖNANTAJA

Sijaisen palkkaaminen

Vuorottelusopimuksessa työnantajan on samalla sitouduttava palkkaamaan vuorotte luvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaista ei tar vitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuo rottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen. Esim. konser nissa sijainen pitää palkata siihen tytäryh tiöön, jonka palveluksessa vuorottelija on. Sijaiseksi ei voida palkata henkilöä, jota pidetään työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opiskelijana.

Sijaiseksi on palkattava henkilö, jonka työt tömyys on yhdessä tai useammassa jaksos sa kestänyt vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi voidaan pal kata myös alle 30-vuotias henkilö, jonka tut kinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi sekä henkilö, joka vuorotteluvapaan alkaessa alle on 25-vuotias tai yli 55- vuotias.

Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana TE-toimistossa välittömästi ennen vuorottelu vapaan alkamista.

Sijainen on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään sama kuin vuorotte lijalla on. Vuorotteluvapaan voi toteuttaa myös niin, että työnantaja siirtää vuorottelun takia vapautuvaan kokoaikatyöhön sellaisen osa-aikatyöntekijänsä, joka on työttömä- nä kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa. Vapautuvaan osa-aikatyöhön työnanta jan on tällöin palkattava työtön työnhakija TE-toimistosta.

Tässäkin tapauksessa vuorotteluvapaan ajaksi palkattavien työnteki jöiden yhteenlasketun työajan lisäyksen on oltava vähintään yhtä pitkä kuin vuorotteli jan säännöllinen työaika. Kahden työttömän palkkaaminen osa-aikaisesti vuorottelusijai suutta hoitamaan ei ole mahdollista.

Sijaiseen sovelletaan määräaikaista työ- tai virkasuhdetta koskevia lainsäännöksiä sekä työ- tai virkaehtosopimusten määräyksiä. Määräaikainen työ- ja virkasuhde lakkaa sovitun määräajan päättyessä ilman irtisano mista. Työnantajan ja sijaisen edun mukaista on tehdä työsopimus kirjallisesti.

Jos sijaisen palvelussuhde jostakin syystä päättyy ennen vapaan päättymistä, vuorot teluvapaa jatkuu normaalisti. Työnantajan on kuitenkin viipymättä ilmoitettava TE-toimistolle sijaisen palvelussuhteessa tapahtuvista olennaisista muutoksista (esim. työsuhteen päättyminen ennen vuorotteluva paan päättymistä). Lisäksi työnantajan on vii vytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkattava uusi työtön jäljellä ole vaksi vuorotteluvapaan ajaksi.

TYÖNTEKIJÄ

Korvauksen suuruus ja maksaja

Vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvauk seen vuorotteluvapaan ajalta. Vuorottelu korvauksen suuruus on 70 % siitä työttö- myyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvausta laskettaessa ei lapsikorotuksia eikä korotet tuja ansio-osia oteta huomioon. Korvaus on veronalaista tuloa. Oikeus vuorottelukorva ukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi ennen vuorotteluvapaan päättymistä. Edellytyksenä on, että työnantaja palkkaa uuden sijaisen jäljellä olevaksi ajaksi.

Vuorottelukorvauksen perusteena oleva työt tömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajal ta saatujen palkkatulojen perusteella.

Jos työntekijällä olisi oikeus työttömyyskas san jäsenyyden perusteella saada välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista ansiosidonnaista päivärahaa, korvaus laske taan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivära hasta ja korvauksen maksaa Kela.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on tukea työssä jaksamista ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Muun työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana on siten ristiriidassa järjestelmän tarkoituksen kanssa. Työn tekemistä vapaan aikana ei ole kuiten kaan kielletty, mutta korvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja muut työtu lot siten, että korvauksen perusteeksi tulee ns. soviteltu päiväraha. Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta korvaukseen.

Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kui tenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksuun tulevat korvaukset, joita vastaan vuorottelija ei saa vapaata. Tällä perusteella esim. vuorotteluv paan aikana maksettu lomaraha ja tulospal kiot eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.

Työttömyysturvaa vähentävät lakisäätei set etuudet (esim. lasten kotihoidontuki) vähentävät myös vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvaukseen eivät sen sijaan vai kuta mm. perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsi lisä tai toimeentulotuki taikka omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta ajalta, jolta vuorottelija:

  • saa työnantajaltaan palkkaa, vuosilo mapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan vuorottelija saa vastaavaa vapaa-aikaa (palkkana ei pidetä työnantajan kustantamaa koulu tusta, jos etua ei lueta työntekijän veron alaiseksi tuloksi, eikä niitä luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana), f suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta,
  • suorittaa vapausrangaistusta rangaistus laitoksessa
  • on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaika työssä muun kuin oman työnantajansa palveluksessa,
  • harjoittaa päätoimista yritystoimintaa,
  • saa työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 2 momentin 1-3, 5 tai 6 kohdissa tarkoitettua etuutta (mm. sairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainraha, erityishoito raha, koulutustuki).

Korvauksen hakeminen

Työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus on toimitettava ennen vuorot teluvapaan alkamista siihen TE-toimistoon, jonka alueella vapaalle jäävän työpaikka on. Vapaalle jäävän työntekijän on ennen vapaan alkamista toimitettava TE-toimistolle selvitys vapaata edeltävän 13 kuukauden työssäolosta ja sen kokoaikaisuudesta.

Vuorottelukorvausta haetaan omalta työt tömyyskassalta tai Kelan toimistosta. Korvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta. Hakulomakkeita saa osoitteesta www.tyj.fi tai TE-toimistosta. Hakemukseen tulee liittää palkkatodistus vähintään 52 vii kon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täy siltä palkanmaksukausilta sekä kopio vuorot telusopimuksesta.

TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyk sistä työttömyyskassalle tai Kelalle, jotka tekevät päätöksen korvauksesta ja huolehti vat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Ilmoitusvelvollisuudet

Vuorottelijan on viipymättä ilmoitettava mak sajalle työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen mak samiseen. Liikaa tai aiheetta maksettu kor vaus peritään takaisin.

Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä siten, että vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 % kartuttaa eläkettä.

Muutoksenhaku

Vuorottelija voi valittaa työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen päätöksestä työt tömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan a sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeu teen. Valitusaika kummassakin tapauksessa on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietoja

Kansaneläkelaitos www.kela.fi
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö www.tyj.fi
Eläketurvakeskus www.etk.fi
Kuntien eläkevakuutus www.keva.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi